Twisted Sister - Stay Hungry 25th Anniversary Edition 2CD

Warner Music 2009

Julkaistu : 23 syyskuu 2009

Kansikuva puuttuu

Twisted Sisterin We’re Not Gonna Take It -kappaleen tietävät käytännössä kaikki, joten sen syvemmät esittelyt lienevät tuskin tarpeen. Ja ne jotka ovat viettäneet elämäänsä pommisuojassa, voivat lukea tarkempia tietoja Pop-lehden numerosta 39.
 Yhdeksän biisin mittaiselta Stay Hungryltä ei montaa filleriä löydy, mutta sisällön kahtiajako on selvä. Materiaali jakautuu helppojen ja häpeilemättömien POP-metallia edustavien kappaleiden kuten We’re Not Gonna Take It ja I Wanna Rockin kaltaisten menestysten kanssa sekä raskaampien ja ennen kaikkea synkempien kappaleiden kuten Burn In Hell ja S.M.F kesken. Mukaan eksynyttä onnistunutta balladia The Price unohtamatta.
 Yhtyeelle levy merkitsi kaupallisen kauden alkua ja yhtä lailla myös lopun alkua yhtyeenä, sillä sen myötä Twisted Sister poltti itsensä loppuun. Mukanaan levy toi uudet laajat kuulijamassat ja samalla ajoi pois aikaisempia vannoutuneita heavy metal faneja, joille yhtyeen uusi kevyempi tyyli oli liikaa.
 Myöhemmin Twisted Sister on itse kritisoinut levyä siitä, että siitä oli lopulta tullut aivan liian kaupallinen ja kevyt. Sen tuotannon yhteydessä oli ikään kuin hukattu se olennaisin ja päädytty vahingossa tällaiseksi kaupalliseksi karkkipötköksi.
 Jälkikäteen on toki aina helppo vikistä, mutta tueksi väitteelleen yhtye äänitti levyn uudelleen vuonna 2004, pyrkien tällä kertaa rankempaan tulkintaan. Toinen syy levyn tekoon saattoi kuitenkin olla myös antaa lisäpontta yhtyeen tuolloin aloittamalle comebackille. Oli tuosta sitten mitä mieltä tahansa, se ei estänyt yhtyettä ilakoimasta nyt ilmestyneen Stay Hungryn 25 -vuotisjuhlajulkaisun yhteydessä. Ehkä alkuperäinen oli sittenkin parempi…
 Kokonaisuutena ajatellen Stay Hungryn uudelleenmasterointi on lievä pettymys. Ilmeisesti alkuperäiset masternauhat eivät ole olleet järin prameassa kunnossa, tai sitten äänitykset eivät ole alkujaankaan tarttuneet järin hyvin nauhalle. Kukaan tuskin odottikaan tällaisesta vanhasta levystä mitään täysin kohinatonta tai häiriövapaata tuotetta, mutta parempaa olisi kuitenkin voinut odottaa. Otetaan kuitenkin hyväuskoisesti se kanta, että materiaalin eteen on tehty kaikki mahdollinen ja uskotaan että tämä uudelleenmasterointi on levyn CD-julkaisuna se lopullinen sana.
 Äänenlaadullista pettymystä huojentaa kuitenkin tämän juhlajulkaisun sisältämä bonuslevy, jolta löytyy yhteensä 15 ennen julkaisematonta raitaa, radiospotti, kokonaan uusi kappale 30 sekä piiloraitana kuultava Ihmemaa Ozista tuttu Lollipop Guild -hokema.
 Uusi kappale 30 syntyi Dee Sniderin osallistuttua tositv-ohjelmaan Gone Country. Yhdessä Marc Beemanin ja Shannon Lawsonin kanssa kirjoitetun kappaleen oli tarkoitus olla kantrityylinen sillä oletuksella, että rock syntyi kantrimusiikin pohjalta. Ja koska kappaleen sanoitukset käsittelevät Twisted Sisteriä, oli vain luonnollista että nämä myös äänittäisivät kappaleen.
 Nostalgiaan nojaava 30 on ookoo, mutta parhaat tehot siitä saa irti katsomalla sen musiikkivideon. Olisikin ollut toivottavaa, että myös tämä olisi sisällytetty osaksi levyä. Yhtyeen Myspace -sivuilla on ollut kuultavissa myös ”kantri” versio kappaleesta, mutta se on rehellisesti sanottuna silkkaa paskaa. Suurimpana erona tässä on kantrityyliset irrallisen oloiset kitarariffit. Toisaalta kyseessä lienee vitsi, sillä Snider ilmoitti jo Gone Country -ohjelmassa ettei pidä kantrista.
 Siitäkin huolimatta että yhtye on jo vuosia vakuutellut etteivät tee enää uutta levyä, on tapahtumassa kummia. Joululauluja sisältänyt Twisted Chrismas -levy oli Amerikassa sen sortin menestys, että Snider on päätynyt muuttamaan sen myös Broadway -esitykseksi. Samassa yhteydessä yhtye on lupaillut uutta levyä, joka tulisi sisältämään rockkappaleita ja muodostumaan osaksi tuota esitystä. Toivoa sopii kuitenkin, ettei levyllä kuultaisi enää joululauluja.
 Osa näistä ennen julkaisemattomista bonusraidoista on kappaleita, jotka eivät ole koskaan päätyneet levylle ja osa Stay Hungry -levyllä kuultavien kappaleiden demoversioita. Periaatteessa näistä demoversioista pitäisi pystyä kuulemaan se alkuperäinen hukattu energia, mutta esim. We’re Not Gonna Take It -demo kuulostaa ainoastaan keskeneräiseltä ja kertosäkeensä osalta metsään menevältä. S.M.F ja Stay Hungry sitä vastoin ovat hyvin lähellä sitä lopullista tulkintaa. Nämä demot eivät siis paljasta yhtyeestä mitään uutta.
 Valta osa näistä levylle päätymättömistä kappaleista ansaitseekin kohtalonsa. Osan kohdalla sävellystyö kuulostaa lähinnä siltä, että läiskitään nyt muutama sointu sinne tänne samalla kun Snider laulaa jotakin. Räpellyksen taustalla on kuitenkin kuultavissa jatkuva yritys löytää näistäkin jotain, jonka parissa kuulijat voisivat heiluttaa kättään ilmassa. Silti esim. We’re Coming On -kappaleen kertosäkeessä kuultava ”Like A Motherfucker” -meininki on suorastaan hävettävää.
 Faneille kaikki tällainen harvinaisempi materiaali on kuitenkin aina mielenkiintoista kuultavaa. Ja vaikka bonusten kuuntelu jäisikin siihen yhteen kertaan, on mukana samassa paketissa se Twisted Sisterin menestynein levy. Pidit siitä tai et, Stay Hungry on oman aikansa klassikko.


Pisteet: 5/5


Janne Hietanen

---